Talvinecathlon

Helmikuun alussa järjestettiin kolmannet perinteiset Necathlon-kymmenottelut. Mukana olivat NESU:sta Pele, Tapsa, Mäntsy, Masa, Pekka, Jyri, Janne, Ilkka, Mikko I, Vekko sekä Petkos. Muita kilpailijoita olivat Hannu, Repe, Thorens sekä Jens. Kisan rankkuudesta sekä muista vähäpätöisimmistä syistä kisa oltiin hajoitettu kahteen päivään, joiden välillä oli yksi lepopäivä, jotta rasittuneet lihakset saisivat mahdollisuuden palautua.

Ensimmäinen kilpailupäivä torstai piti sisällään fyysisesti rasittavat lajit biljardin ja keilailun. Lajit pelattiin Kupittaan Necathlon-hallissa. Keilailussa nähtiin erittäin tyylikkäitä semi-rollereita ja muita alan hienouksia. Eniten kaatoja saivat aikaiseksi Janne, joka kaatoi keilat peräti kolme kertaa sekä kahdella kaadollaan Thorens ja Jens. Edellinen Necathlon mielessämme ihmettelimme suuresti Jannen heittelyä. Tyyli oli muuttunut huomattavasti mutta kuitenkin mies kiisti jyrkästi harjoitelleensa salaa. Lopputuloksissa Janne kuitenkin vei potin kolmen pisteen erolla seuraavaksi tulleeseen Peleen. Pisteille pääsivät vielä älyttämän hyvän säkän kyydittäminä Jens, Petkos, Tapsa ja Hannu. Kaikki nämä saivat yli sata pistettä. Mainittakoon vielä, että kisan hävinnyt Mäntsy heitti pallonsa kymmenen kertaa ohi.

Siirryimme biljardipöudän ääreen. Osa kilpailijoista yritti lieventää jännitystään nauttimalla kisajuomaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Biljardi pelattiin CUP-tyylillä. Tästä johtuen osa ennakkosuosikeista putosi heti alkusarjoissa. Kisan yllättäjä oli tällä kertaa Mäntsy, joka oli saanut ilmeisesti keilailuhäviöstään lisää adrenaliinia suoniinsa. Ivunen, Masa, Pele ja Ilkka eivät tajunneet, mikä heihin iski, kun Mäntsy kauhavalaisella tarkkuudella nakutteli pallot pussiin. Toiseksi tässä herrasmiesten lajissa tulivat Ilkka ja kolmanneksi Pele.

Näin oli ensimmäinen kilpailupäivä saatu päätökseen. Lajivoitoissa oli kyllä ihmettelemistä, sanoisin jopa skandaalinkäryä. Siitä huolimatta nukuimme yömme rauhallisesti, painajaisia näkemättä.

Seuraavan kerran tapasimme lauantaina Pelen luona, jossa aloitimme henkisesti raskaan ristinolla-turnauksen. Myös tämä pelattiin CUP- tyylillä. Ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen Pele johti kisaa ja yhdistetyllä toisella sijalla olivat Mäntsy ja Janne. Tähtäsimme luonnollisesti näiden nujertamiseen. Hitaasti etenevässä lajissa nämä kuitenkin putosivat, sillä hermopaineet olivat todella kovat. Tapsan ja Masan eräs peli jatkui lähes A4:n kokoiseksi, kunnes Tapsa päätti, että eihän tässä ole kummallakaan mitään paikkoja. Masa kuittasi huomautuksen laittamalla rastin paperiin siten, että stradegisessa paikassa lymyillyt neljän suora sai viidennen rastin peräänsä. Hannua vastaan sitten kenelläkään ei ollut mahdollisuuksia, sillä hän käytti outoa ja täysin epäloogista nk. kulmalineaarista kasselsclacht -tekniikkaa. Toiseksi tuli Ilkka ja kolmanneksi Masa.

Matkalla Seminaarin Turku-saliin pelattiin saappaanheitto. Voiton vei tietenkin jälleen Tapsa, joka oli kuitenkin hieman pettynyt, sillä ei ollut osunut yhdelläkään heitolla tähtäämäänsä lehtikasaan. Toiseksi tullut Pekka kohautti ensimmäisellä heitollaan muita kilpailijoita, koska se suuntautui noin seitsemänkymmentä astetta oikealle suoraan puuta päin. Masalla kävi tässä lajissa älyttömän huono säkä. Edellisen necathlonin toinen sija jäi todella kauas. Hieman lohtua toi sentään se, että kerran hän sai suunnattua virallisen heittosaappaan (tm) päin Hannua muiden lentäessä ulos sektorista. Kolmanneksi tuli Juniori ja erityisen kunniamaininnan ansaitsee Ivusen komea alapuolinen kierreheitto, joka ei tosin tällä kertaa tuonut pisteitä.

Turku-salissa päästiin heittämään tennispalloa muovipusseilla vuorattuun ämpäriin. Tämän vakaata kättä ja rautaisia hermoja vaativan lajin ensimmäinen kierros päätyi Masan ja Tapsan kaksoisvoittoon, joten voitto päätettiin ratkaista näiden kahden uusinnalla. Masan hermot pitivät paremmin ja hän sai heitettyä kaikki kolme palloa koriin. Tapsa tuli siis toiseksi ja menneiden aikojen tennistähti Vekko McEnroe tuli kolmanneksi. Siirryimme Speden NESU:lta matkimaan pingispallon puhalluskisaan. Kukaan ei ollut varautunut kisaan syömällä suunnattomasti valkosipulia tai muita kemiallisia aseita. Lopulta finaalissa kohtasivat Masa ja Pekka. Pitkän puhkimisen jälkeen Pekan keuhkot olivat voimakkaammat ja hän voitti Masan tuloksella 2-1. Pronssiottelussa Petkos hävisi niukasti Jyrille, vaikka käyttikin myös ääniaaltoja hyväkseen pallon liikuttelussa.

Vaikka olemmekin erittäin humaaneja ja luontoystävällisiä ihmisiä, päätimme heitellä hieman sikaa. Alussa peli oli erittäin varovaista, vain Tapsa otti hurjia riskejä tyyliin: Ei mihinkään kolmeenkymmeneen kannata jäädä, mikäli sillä ei pääse voittajaksi. Siispä hän saikin lopputuloksekseen huimat 0 pistettä. Samaan legendaariseen pisteryöppyyn yltivät myös Mäntsy ja Jyri. Jyri olisi saattanut jopa yltää pisteille, mutta sortui sitten alkeelliseen virheeseen ja heitti pahamaineisen läskilortin. Kisan voittajaksi pääsi vanha kunnon karju, Jens. Seuraavana oli Petkos jo 18 pistettä jääneenä. Sian heitto on tunnetusti melko raskas laji, joten aloitimme uhkapelien kuninkaan, Black Jackin.

Jakajaksi olimme palkanneet hymypalkalla Piiuskan. Jokaiselle pelimiehelle jaettiin alussa 25 pelimerkkiä. Tässä lajissa paljastuivat kovimmat korttihait, pokerinaamat ja Black Jackkiin muuten tutustuneet. Tällä kertaa Hannu toimi sääntökonsulttina, joten ei ollut tarvetta soittaa Börsiin, niinkuin viime Necathlonissa. Hannu ei kuitenkaan päässyt tässä lajissa pisteille, vaikka muut pelasivatkin hänen sääntöjensä mukaan. Oikeassa pelissä eniten olisi tienannut Vekko, hän sai kasvatettua pottiaan 39:ään pisteeseen. Toiseksi tuli Ilkka ja kolmanneksi Masa.

Seuraava laji oli jo perinteinen darts. Jokainen pelaaja heitti kolme kierrosta, joista paras heitto otettiin huomioon. Finaaliin pääsivät kierroksen kuusi parasta. Masa putosi jatkosta, koska taulu oli vinossa, tikat olivat eripainoisia, olut oli liian lämmintä, valaistus oli pielessä ja vesi oli kielessä. Loppujen lopuksi finaalin voitto meni Vekolle, joka heitti 95 pistettä. Tämä oli myös koko kisan paras tulos, joten taso ei ollut kovinkaan korkea. Johtunee siitä, että tässä vaiheessa alkoi jo kisaväsymys painaa kilpailijoita. Toiseksi tuli repe onnenkantamoisellaan ja kolmanneksi Janne. Mäntsykin heitti 80 pistettä, mutta ikävä kyllä jo ensimmäisellä kierroksella, joten toinen tila jäi saavuttamatta. Kapakan savu alkoi tunkeutua siinä määrin vaatteisiimme ja keuhkoihimme, joten oli pakko päästä uimaan!

Akateeminen NESU ry. oli kaikessa vaatimattomuudessaan varannut Iskerin uimahallin käyttöönsä. Uinti suoritettiin siten, että oli kolme lähtöä, jokaisessa viisi uimaria. Matka oli 25 metriä ja uintityyli vapaa. Vetten päällä kävelykin oli sallittua mutta siihen ei kukaan ryhtynyt. Finaalissa (50m) räpiköivät lopulta Mäntsy, Masa, Pekka,Janne, Ilkka ja Petkos. Voittajaksi tääsä lajissa selvisi Petkos ja toiseksi tuli Janne. Masa joutui tyytymään viidenteen tilaan, koska oli valinnut nk. pullasorsatyylin ja hyytyi heti alkumatkasta. Tämä ei kuitenkaan haitannut, sillä...

Talvi-Necathlonin voittivat täsmälleen samalla pistemäärällä Masa, Pekka ja Janne. Kaikilla oli vieläpä yhtä monta lajivoittoa. Perinteinen voittokoppa jaettiin siis ennennäkemätöntä NESU-veljeyttä noudattaen kolmeen osaan ja toinen palkinto eli eräs alkoholipitoinen, After Eight:iltä maistuva juomasekoitus, napattiin valittömästi kurkusta alas naamat tuskasta punoittaen. Kolmas palkinto oli pari pussia turkinpippureita, jotka käytettäneen, jahka Vekko saa avattua synttärilahjansa.

Kiitokset kaikille osallistuneille ja parempaa onnea ensikerralla.


Matti "Kaikki eivät voi olla Voittajia" Murtomaa